Google classroom
Valitsimme verkkoympäristöksi google classroomin tvt-harjoituksiin sillä se tarjoaa monipuoliset ja helppokäyttöiset työkalut harjoitusten julkaisemiseen ja luomiseen. Google classroom mahdollistaa myös tehtävien ja materiaalien jaon sekä oppilaiden edistymisen seurannan. Tämän lisäksi google classroom toimii vuorovaikutteisena verkkoympäristönä.
Hyviä puolia on erityisesti alustan helppokäyttöisyys ja integraatio Googlen muihin työkaluihin, kuten Driveen, Docs-sovellukseen ja Meetiin. Tämä mahdollistaa joustavan opetuksen ja yhteistyön, etenkin etä- ja hybridiopetuksessa. Opettajat voivat helposti aikatauluttaa tehtäviä, jakaa materiaaleja ja tarjota palautetta reaaliaikaisesti. Lisäksi alusta on ilmainen.
Huonoja puolia google classroomissa ovat että se saattaa vaikeuttaa opetuksen järjestämistä tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi arviointiominaisuudet ovat melko yksinkertaiset, eivätkä tarjoa paljoa arviointimenetelmiä oppilaiden oppimisen seurantaan. Alusta on myös melko rajoitettu muokattavuuden suhteen. Lisäksi riippuvuus Google-tilistä voi rajoittaa käyttöä. Alusta ei myöskään tarjoa itsessään mahdollisuutta kokouksen järjestämiseen, mutta kokoukseen voidaan käyttää Googlen omaa Meet-sovellusta tai ulkopuolisia sovelluksia kuten Teams ja Zoom.
Microsoft teams
Hyviä puolia ovat sen integrointi Microsoftin muihin työkaluihin, kuten Wordiin, PowerPointiin ja OneDriveen, sekä sen kattavat viestintäominaisuudet, kuten kokoukset, chatit ja tiedostojen jakaminen. Alusta tukee hyvin yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Koemme että teams on hyvä verkkoympäristö ryhmätöille.
Huonoja puolia ovat sen monimutkaisuus aloittelijoille. Lisäksi Teams saattaa olla raskas laitteistolle ja vaatia vakaata internetyhteyttä.
Hyödynnämme bloggeria raportin verkkoympäristönä sillä mielestämme se toimii hyvin oppimispäiväkirjana tai projektiraportti pohjana jonne voi lisätä visuaalisia sekä tekstimuotoisia julkaisuja.
Microsoft Teams olisi ollut hyvä vaihtoehto, jos painotus olisi ollut enemmän tiimityössä ja reaaliaikaisessa vuorovaikutuksessa, koska siinä on monipuolisemmat yhteistyövälineet. Google Classroom toimi kuitenkin hyvin tämän opintojakson tarpeisiin, sillä se oli selkeä ja käytännöllinen perustoimintoja varten.
Suunnittelusta
Oppimisympäristöissä on tapahtunut viime vuosina paljon muutoksia ja fyysisten oppimisympäristön rinnalle on tullut myös digitaalisia oppimisympäristöjä. Pedagogisesti mielekkäiden digitaalisten oppimisympäristöjen suunnitteluun Valtonen (2024) antaa Garrisonin ja Arbaughin (2007) Community of Inquiry (Col) -mallin, jonka keskiössä on läsnäolo. Sen ulottuvuuksia ovat sosiaalinen läsnäolo, kognitiivinen läsnäolo sekä opetuksen läsnäolo. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen, johon osallistujat voivat sitoutua. Vuorovaikutus on toista kunnioittavaa ja yhteisen ihmettelyn ja tutkimisen avulla voidaan vaihtaa ajatuksia ja luoda uutta tietoa. Vaikka valitsemassamme verkkoympäristössä ei ole esimerkiksi kokousmahdollisuutta, olemme huomioineet vuorovaikutuksellisuuden tulevissa tehtävissämme.
Lähteet: Valtonen (2024).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti